Pää on tyhjä

Eilen oli hirmuisesti mielessä asioita, joita ajattelin blogiin kirjoittaa. Mutta en ehtinyt. Ja nyt kun ajattelin kirjoittaa (edulle on raahauduttava vasta klo 13.15), ei mitään muistu mieleen. Totesin nämä seikat Tommille, joka tyylilleen uskollisena totesi, että hän kyllä tiesi jo entuudestaan, että pääni on tyhjä. Ja että voisin kirjoittaa siitä:)

Huomenna on taas luvassa töitä, ja se ahdistaa. Ei oikein huvita. Voisin olla tekemättä töitä, ainakin tällä hetkellä. Välillä se tuo mukavaa vaihtelua kouluhommiin, mutta nyt en jaksaisi. Nooh, ehkäpä se tästä vielä paremmaksi muuttuu.

Nyt muistan! Lounastin eilen Mauno Koiviston kanssa! Lähestulkoon. Oltiin normaaliin tapaamme edulla syömässä, kun kesken ruokailun Outi alkoi oudosti huitoa ilmaa. Lopulta Outi sai sanotuksi "Mauno Koivisto! Tuolla on Mauno Koivisto!". Ja tottakai innostuimme tästä normaaliin tapaan melkoisen paljon, ja jopa lasin läpi otettiin kännykällä kuva. Huumattiin tästä hetken aikaa, ja astioita palauttaessamme huomasimme Manun olevan syömässä kabinetissa. Eli lounastimme Manun kanssa.

Illalla olin taas pumpissa hieman kuntoilemassa. Ja taas nostin hieman painoja. Saas nähdä kuinka kipeät lihakset saan aikaiseksi:) Olen hieman yllättynyt itsestäni, sillä vaikka olen ollut väsynyt, eikä kukaan kamuli ole lähtenyt kanssanin pumppiin, olen silti raahautunut itse paikalle. Enkä keksinyt verukkeita olla menemättä. Kunpa jaksaisin jatkossakin:)